Rikosasia

Yleisesti
Rikosasioissa voit olla joko asianomistajan eli rikoksen kohteen tai syytetyn roolissa. Niin ikään rikosprosessiin liittyy myös muita osallisia kuten todistajia.

Mikäli joudut rikosasian asianomistajaksi, kannattaa avustaja hankkia hyvissä ajoin ennen rikoskäsittelyä. Asianomistajan avustajan tehtävänä on valvoa päämiehensä etua niin syytetylle vaaditun rangaistuksen osalta kuin myös vaadittujen korvausten osalta. Varsinkin korvausten vaatimisessa on järkevää käyttää avustajaa, koska sovellettavaksi tuleva vahingonkorvausoikeus on oma oikeudenalansa ja etusi voi vaarantua huonosti laadittujen vaatimusten muodossa.

Syytetyn penkillä avustajan tarve korostuu. Syyksi lukemisen kannalta selvissäkin jutuissa avustaja valvoo päämiehensä etua niin rangaistusseuraamuksen kuin mahdollisten korvausvaatimusten osalta. 
Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus

Oikeusavusta annetun lain mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.

Rikosasiassa oikeusapua voidaan myöntää niin vastaajalle kuin asianomistajallekin, mikäli lain edellytykset täyttyvät.

Oikeusavusta enemmän tässä linkissä.


Mikäli olet ottanut esimerkiksi kotivakuutukseen liittyen oikeusturvavakuutuksen, oikeudenkäyntikulusi voidaan korvata tästä vakuutuksesta.


Linkkejä:
Oikeuslaitoksen sivut
Oikeusministeriön sivut, rikoksen uhri
Rikosasian kulku

Esitutkinta
Useimmiten rikosjuttu lähtee liikkeelle silloin, kun esitutkintaviranomaiselle kuten poliisille tulee ilmoitus mahdollisesti tehdystä rikoksesta.

Kun on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut, poliisi suorittaa jutun esitutkinnan ja hoitaa siihen liittyvät kuulustelut. Tutkittavaksi tulevat niin epäiltyä henkilö vastaan kuin puolestakin puhuvat seikat. Vaikka lähtökohta onkin tämä, varsinkin vakavimmissa rikoksissa avustajan pyytäminen mukaan jo esitutkintavaiheessa on järkevää. Avustaja voi tarvittaessa pyytää poliisilta lisäkuulusteluja tai muita tarkennuksia ja selvityksiä asiaan. Kuten epäillyn osalta varsinkin vakavimmissa rikosasioissa avustajan käyttö esitutkinnassa on myös rikoksen uhrin kannalta järkevää.

Syyteharkinta
Mikäli esitutkintaviranomainen katsoo, että rikos on tapahtunut ja epäiltykin on teolle löytynyt, se toimittaa jutun syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä tutkii asian esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella ja päättää onko asiassa todennäköisiä syitä sille, että epäilty on syyllistynyt rikokseen. Syyttäjä voi pyytää poliisilta lisätutkintaa tai rajata syytettä koskemaan vain osaa esitutkinnassa ilmi tulleista rikosepäillyistä. Syyttäjä voi myös jättää syytteen nostamatta, jos muun muassa mainittuja todennäköisiä syitä ei ole.

Tuomioistuinkäsittely
Syyteharkinnan jälkeen syyttäjä laatii haastehakemuksen eli syytteen käräjäoikeudelle, jossa epäillylle vaaditaan rangaistusta rikoksesta. Haastehakemuksen tultua käräjäoikeuteen asia tulee tuomioistuimessa vireille.

Mikäli asiassa on asianomistajia eli epäillyn rikoksen johdosta kärsineitä, käräjäoikeus voi heti asian tultua vireille pyytää näitä ilmoittamaan vaatimuksensa eli mitä he vaativat rikoksen johdosta aiheutuneista vahingoista ja vaativatko he rangaistusta epäillylle.

Tämän jälkeen käräjäoikeus antaa asiassa haasteen rikosasian vastaajalle, josta tulee tämän myötä syytetty. Haasteessa vastaaja kutsutaan henkilökohtaisesti vastaamaan käräjäoikeuden rikosjutun pääkäsittelyssä häntä vastaan esitettyihin rangaistus- ja mahdollisiin korvausvaatimuksiin. Pääsääntöisesti vastaajalle varataan ennen pääkäsittelyä mahdollisuus antaa rangaistus- ja korvausvaatimusten osalta kirjallinen vastaus. Samalla kertaa käräjäoikeus kutsuu myös muut jutun osapuolet kuten asianosaiset ja todistajat.

Rikosjutun käsittely jatkuu pääsääntöisesti käräjäoikeuden haasteessa ilmoittamana päivänä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä.

Pääkäsittely rikosasiassa
- Käräjäoikeus tarkistaa läsnäolijoiden henkilötiedot ja käsittelyn mahdolliset esteet
- Syyttäjä lukee syytteen
- Asianomistajat ilmoittavat vaatimuksensa
- Vastaaja vastaa syytteeseen ja asianomistajien vaatimuksiin
- Syyttäjä esittelee asian tarkemmin, eli selostaa tarvittavassa laajuudessa, mistä syytteessä on kyse. Tämän jälkeen asianomistaja ja vastaaja saavat tilaisuuden lausua.
- Käräjäoikeus ottaa vastaan kirjallisen todistelun ja henkilötodistelun eli kuullaan asianomistajia, vastaajaa sekä todistajia.
- Lopuksi asianosaiset antavat loppulausuntonsa

Ratkaisu rikosasiassa
Lähtökohtaisesti käräjäoikeus julistaa ratkaisun heti istunnon päätyttyä. Vaikeammissa jutuissa käräjäoikeus voi tarvita harkinta-aikaa ja sen vuoksi käräjäoikeus voi antaa asiassa niin sanotun kansliatuomion ja istunnon päätteeksi se ilmoittaa asianosaisille vain ratkaisun antopäivän. Kansliatuomio annetaan sananmukaisesti kansliaan, josta se lähetetään esimerkiksi postitse osapuolille. Asianosaiset voivat myös puhelimitse kysyä tuomion lopputulosta.

Valittaminen rikosasiassa
Rikostuomiosta valittaminen edellyttää käräjäoikeuden tuomion tarkkaa läpikäymistä ja sen arvioimista onko asiassa esitetty näyttö ristiriidassa tuomion kanssa ja onko käräjäoikeuden päätöksessä muuta virheellisyyttä. Jos ristiriita tai virheellisyyksiä on olemassa ja tuomion vastainen osa on niin merkittävä, että siitä kannattaa valittaa, asiassa on ilmoitettava tyytymättömyyttä käräjäoikeudelle. Tyytymättömyyden ilmoitusaika on viikko tuomion julistamisesta tai antamisesta. Varsinainen valitus hovioikeudelle on annettava 30 päivän kuluessa tuomion julkitulosta alkaen.
Powered by Smart Kotisivutyökalu