Lähestymiskieltoasia

Yleistä
Lähestymiskieltoja haetaan Suomessa vuosittain tuhansia kertoja. Lähestymiskieltohakemuksen taustalla voi olla muun muassa karille ajautunut parisuhde, jonka jälkimainingeissa toinen osapuoli on tarrautunut toiseen niin tiukasti, ettei mikään muu enää tehoa. Kyse voi olla myös väkivaltaisesta suhteesta, josta toinen osapuoli haluaa kerralla irti peläten toisen reaktiota. Olipa syy mikä tahansa lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.



Linkkejä:

Lähestymiskieltohakemus
Oikeuslaitoksen sivut
Lähestymiskiellon hakeminen

Hakeminen
Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lain mukaan huolestunut sukulainen ei voi hakea lähestymiskieltoa täysi-ikäisen sukulaisensa puolesta ilman tämän nimenomaista tahdonilmaisua.

Lähestymiskieltohakemuksen täyttäminen eikä asian käräjäoikeuskäsittelykään edellytä yleensä avustajan mukana oloa. Toisaalta tilanteeseen voi liittyä seikkoja, jotka puoltavat avustajan käyttöä. Usein lähestymiskiellon taustalla olevat tapahtumat ovat traumaattisia, eikä hakija itse kykene hakemusta kunnolla tekemään saati asiaa käräjillä käsittelemään. Oikeusapua voidaan myöntää myös lähestymiskieltoasian käsittelyyn, mikäli avustaja katsotaan tarpeelliseksi.

Perusmuotoinen lähestymiskielto
Lähestymiskielto voidaan hakea perusmuotoisena tai laajennettuna. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää, ellei yhteydenotolle ole asiallista perustetta kuten lasten tapaamisten järjestäminen tms. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen.

Laajennettu lähestymiskielto
Lähtökohtaisesti perusmuotoinen lähestymiskielto riittää. Joissakin tilanteissa tarvitaan kuitenkin laajempaa suojaa. Lähestymiskiellosta annetun lain mukaan jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Tällöin kyseessä on laajennettu lähestymiskielto.

Perheen sisäinen lähestymiskielto
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen, eikä kiellon määrääminen ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, samassa asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut asiassa ilmenneet seikat. Sen lisäksi, mitä perusmuotoisesta lähestymiskiellosta säädetään, perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.

Kiireellisyys
Lähestymiskieltoasian käsittely on käräjäoikeudessa yleensä varsin nopeaa. Joskus tämäkään ei riitä, vaan lähestymiskielto on saatava voimaan heti. Kysymykseen tulee väliaikainen lähestymiskielto. Lähestymiskieltolain mukaan poliisikin voi kiellon määrätä, mutta käytännössä näin tapahtuu harvoin ja poliisi ohjaakin hakijan suoraan käräjäoikeuteen. Hakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen käräjäoikeus varaa pikaisesti vastapuolelle tilaisuuden lausua asiasta. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan määrätä vaikka vastapuolta ei tavoitettaisikaan.

Väliaikaismääräyksen tehtyä käräjäoikeus alkaa järjestämään varsinaista lähestymiskieltoa koskevaa pääkäsittelyä.

Lähestymiskieltoasian käsittelystä käräjäoikeudessa
Lähestymiskieltoasia tulee käräjäoikeudessa vireille hakemuksen saavuttua sinne. Tämän jälkeen tapauksesta riippuen käräjäoikeus voi pyytää asiassa poliisitutkintaa, joka käytännössä on poliisin suorittama lyhyt kuulustelu lähestymiskiellon perusteista. Käräjäoikeus voi myös pyytää lausumaa siltä, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan. Kirjallisen valmistelun jälkeen asiassa järjestetään pääkäsittely, joka noudattaa pääpiirteissään rikosasian käsittelyjärjestystä. Käytännössä lähestymiskieltoistunnossa esitetään vaatimus perusteineen ja kuullaan toisen osapuolen vastaus perusteineen. Lähestymiskieltoasioissa näytön lähtökohtana ovat asianosaisten eli hakijan ja vastapuolen kertomukset. Vaikka lähestymiskiellon perusteena olevien tapahtumien silminnäkijöinä olisi koko joukko ihmisiä, niitä on yleensä tarpeetonta nimetä istuntoon kuultavaksi ja siten paisuttaa asiaa turhilla kustannuksilla. Jos lähestymiskiellolle on todella aihetta, sen saa vähemmälläkin todistelulla. Lähestymiskiellon määräämiskynnys ei ole sama kuin rikosasiassa tuomitsemiskynnys.
Powered by Smart Kotisivutyökalu